Ahdistus

Nyt alkaa taas tää hirvee vammauttava ahdistus iskemään päälle. Toukokuun loppuun mennessä pitää olla väitöskirja valmiina esitarkastajille. Sinällään asiat on ihan hyvin pulkassa, että yksi kässäri on julkaistu, toinen painossa ja kolmas submitattu. Neljäs pitäisi saada tässä kuussa valmiiksi, ja viides tuottaa harmaita hiuksia. Ja mä oon tietty taas kipeenä! Oisin voinut ihan hyvin sairastella ton loman, mut ei. Ja nyt sit pitäis olla viksu ja vilmaattinen, kun olo on kuin olis jossain toisessa ulottuvuudessa kurkkimassa tähän maailmaan.

Edessä on myös muutto maaliskuun lopussa. Sinällään ihan kiva päästä tästä kämpästä vihdoin eroon, mutta tänne jää Katri ja co. ja Heini ja Japi. Tuskin tulee nähtyä näin paljon, kun oon taas toisella puolella kaupunkia. Ennen en paljoo perustanut ystävistä, työ ja opiskelut oli tärkeempiä. Nyt vasta oppinut arvostamaan ihmissuhteita, ja musta on tullut lähes sosiaalinarkkari.

Ja tänä keväänä on myös töiden haku. Palkka lakkaa juoksemasta toukokuun lopussa eli kesäkuussa pitäisi olla töissä. Voi kun sais jonkun unelmaomanalanhomman, missä mä olen erityisen hyvä. Tai edes sitten hanttihommia, että saa Remun ruokittua ja opintovelan maksettua.

Onneks on Remu. Tosin taas viime yönä se herätti mut kello 04 paskalenkille. Oli maha sekaisin. Onneksi tälläkertaa juostiin vaan kerran, ja aamulla oli taas ihan kunnossa. Ikävässä muistissa on kerta, kun viikon päivät juostiin 2h välein ulkona vuorokaudenajasta piittaamatta. Loppupäivinä oli pakko mennä Vääksyyn nukkumaan, kun vanhukset hoitivat aamupäivävuorot.

Kohta tieteenpäiville ja viemään Annalle avain töihin. Ja ostamaan pakkaustarvikkeita. Sais noi kirjat ja "koriste"astiat pakattua niin vois keskittyä tuohon kaikkeen tilpehööriin. Huomenna Viikkiin. Täytyy vihdoinkin päivittää se tietokanta ja aloittaa suunnittelee (=tehdä) 4. kässärin discussiota. Ilkka sitä jo kaipaili. Oletti ilmeisesti, että olen sen lomalla tehnyt. No, enpä nyt sattuneesta syystä ole. Huoh.

Nyt tsemppaamaan!!